Ihmeitäkin tapahtuu. Joskus ikuisuusprojekti saattaa ihan oikeasti valmistua, näin kävi ainakin tällä kertaa. Katsokaa, Clapotis!



Aloitin tämän muistaakseni viime keväänä, mutta sitten alkoi kyllästyttää. Ja silmukkamerkit ärsyttivät. Lopulta päätin selvitä ilman niitä, ja eipä niitä tosiaan tässä työssä mihinkään tarvinnut. Osaan laskea kolmeen ilmankin, ja näen kyllä kierretyn silmukan ilman merkkiäkin.

Huivi pääsi pötköttelemään kylppärin lattialle yhdeksi yöksi. Toinen reuna vetää hieman, mutta ei se käytössä näy mitenkään, onneksi. Tää on ihana! Lankana Bambou Soft, meni vajaa 7 kerää.



Ei siitä langasta väriä lähtenyt, ei... Sormia ei kyllä neuloessa värjännyt sentään.



Tässä postauksessa vilautin keskeneräisiä Sisu-sukkia, nyt ne ovat olleet käytössä jo vähän aikaa. Tässä sukat eräänä iltana kynttilänvalossa - ja taisin neuloa jotain tuona samaisena iltana. :)




Parit sukat Nallesta, siniset on vielä liian isot lapselle ja kirjavat ovat liian pienet, mutta jospa ne ovatkin jollekin toiselle... ;)



Tällaiset lapasetkin poika sai, nämä ovat olleet jo paljon käytössä. Ja ovat siis nähneet paljon hiekkaa, multaa, käpyjä, kuivia lehtiä, risuja... Nallesta nämäkin.



Uunituoreet lapaset, näiden tarkoitus olisi pysyä paidanhihan päällä, ettei jää ranteeseen paljasta ihoa. Ja sitä Nallea, taas.



Eräs toinenkin ikuisuusprojekti tuon Clapotiksen lisäksi on valmistumassa. Ja tässä on kestänyt paaaaljon kauemmin... Napit vielä puuttuu. Tässä hieman esimakua saunan lauteilta. Eikä tämäkään tuolle pojalle enää mahdu...